Pummeja, soololaulua, Ikosen taiturimaista suunnistusta ja muita suomalaisia menestystarinoita Timo Rapakon kertomana

Timo Rapakko, 82 vuotta, aloitti suunnistuksen v. 1956 Karihaaran Karussa (Kemi). Nykyisenä seurana Lounais-Hämeen Rasti, jonka perustajajäsen hän on (1962) kuten Mesikämmenet-seurankin (1967). Vahvaa nuorisotyötä jo 15-vuotiaasta, myöhemmin erityisesti Lounais-Hämeen Rastin seuratoimija huipentumana aikansa maailman huippukisat eli Kännykkäkisat/Forssa Games. Aikanaan intohimona oli myös WOC-kisojen seuraaminen paikan päällä ympäri maailmaa, monet suunnistusjutut eri lehtiin. Lisäksi Rapakko on toiminut pääkuuluttajana 60:ssa suunnistuskilpailussa, aluekisoista pääsarjojen SM-kisoihin (12 kpl) etelästä pohjoiseen, jopa Jukolaa myöten.

Nyt siis Timo Rapakon tekstein hienoja muistoja Suomessa järjestetyistä MM-kisoista.

MIELEENJÄÄNYTTÄ

1. SUUNNISTUKSEN MM-KISAT 1966, Pohja

Päällimmäiseksi mieleen on jäänyt miesten pitkän matkan 8. rasti, joka kaatoi jopa Suomen kaksoisvoiton.Tilanne oli surullista kuultavaa, kun rastilla 7. johdossa olleet vuoden 1964 Euroopan mestari Erkki Kohvakka ja Heino Avikainen lukivat rastilletulon väärin ja pummasivat useita minuutteja. Peli oli menetetty mitalien suhteen. Onneksemme Aimo Tepsell kuittasi upeasti MM-hopeaa.

Naisten kisassa Sveitsi suunnisti jo ensimmäisissä MM-kisoissa mitalin. Siihen ylsi Käthy Perch-Nielsen MM-hopeallaan.

Viestissä (kisoissa kaksi lajia) Kohvakka sitten kuittasi epäonnistumisensa ja tuli 1.vaihtoon kärjessä, mutta niin kovin häneen koski edellisen päivän pummi, että hän lopetti suunnistuksen kokonaan siihen paikkaan.

1.MM-kisojen suojelija Tasavallan presidentti Urho Kekkonen seurasi kisoja paikan päällä mielenkiinnolla ja kiireettömästi käyden jopa maastossa tilanneseurannassa.

ME-juoksija ja olympiamitalisti Gordon Pirie ylisti kisojen alla Hesarissa ”Fantastisen täydellinen urheilumuoto tämä suunnistus”. Kisoissa olivat myös Britannian olympiavoittajajuoksijat Chris Brasher ja John Disley tulisieluiset Britannian suunnistuksen eteenpäinviejät.

8. SUUNNISTUKSEN MM-kisat 1979, Tampereen seutu

Upeinta nähtävää oli naisissa maailmantähtemme Outi Borgenströmin ja Liisa Veijalaisen kaksoisvoitto pitkällä matka hienolla Ruoveden kisa-areenalla. Sveitsin puolesta harmitti Hanni Friesin ”leppoisa” maaliintulo ilman todellista loppukiriä tuloksena yksi sekunti MM-pronssista.

Sitävastoin lähes shokinomaista oli nähdä, kun ”vuorten” nuoret miehet Norjasta suunnistivat hämäläismaastossa häkellyttävän kolmoisvoiton 21-vuotiaan, yhden kaikkien aikojen suunnistajan, Oyvind Thonin johdolla.

Viesteistä mieleen on jäänyt voimakas sade, maailmanmestari Outin tanssijalka kipsissä, hänen kannustuksensa MM-hopeajoukkueellemme ja maailmanmestari Thonin eksyminen 16 minuutiksi osuudellaan. Moni ajatteli eikö Oyvindistä ole viestimieheksi? Väärin, sillä 80-luvulla Thon oli kaikissa yhdeksässä Norjan voittamassa MM- tai PM-kullassa mukana.

19. SUUNNISTUKSEN MM-KISAT 2001, Tampereen seutu

MM-kisojen avajaisissa, Tampereen keskustorilla, erityistä huomiota herätti nuoren suunnistajan Timo Saarisen upea soololaulu. Siinäkö tuleva laulutähti ?

Tampereella suunnistettiin MM-kisojen eka sprintti, jossa heti suomalaiset näyttivät osaamisensa. Pasi Ikonen miehissä ja Johanna Tiira naisissa suunnistivat MM-hopealle.

Kisojen sävähdyttävintä nähtävää oli 21-vuotiaan Ikosen täydellinen suunnistus pikamatkan maailmanmestariksi ja ilman kompassia. Erityisesti skriini/TV-lähetyksissä Pasin uskomaton taituruus metsässä paljastui.

Olin vuosikymmenten saatossa päätynyt ajatukseen, että Suomen miehet eivät yllä koskaan viestin maailmanmestareiksi. Se näyttää olevan mahdotonta. Sitten rävähti v. 2001 Tampereella. Neljän Jiin joukkue, Lakanen, Huovila, Peltola, Salmi, näytti kaikille ”taivaan merkit”. Juhlat olivat sen mukaiset. Alkuosuuksien vahvana ”kiusaajana” suunnisti Australia. Se ei ollut yllätys olihan maalla tuolloin vahvat nimet. Loppusijoituksena 6: sija.

Mieleenpainuvaa oli myös MM-pitkällä matkalla sekuntien kaksintaistelut mestaruudesta erityisesti naisissa Sveitsin Simone Luderin ja Marika Mikkolan mutta myös miehissä Norjan Jörgen Rostrupin ja Jani Lakasen kesken.

30. SUUNNISTUKSEN MM-KISAT 2013, SOTKAMO

MM-pitkällä matkalla Jani Lakanen suunnisti upeasti jälleen MM-hopealle suuren yleisön edessä, heti legendaarisen Ranskan Thierry Guerorgioun jälkeen, vahvistaen näin Suomen kaikkien aikojen MM-menestyjän tittelin miehissä. Uudessa tulemisessa Jani suunnisti ”hurmoksessa”, joka tuotti loistavan sijoituksen.

Keskimatkalla sensijaan matkan suvereeni hallitsija Guerorgiou joutui tunnustamaan paremmakseen, yllättäen, Venäjän Leonid Novikovin, josta leivottiin maailmanmestari. MM-viestiessä oli jo totuttu Venäjän maailmanmestaruuksiin, mutta kun manageri Emaldinov vaihtoi pika”hälytyksellä” MM-kultamitalisti Leonidin joukkueeseen hänestä leivottiin seuraavana päivänä myös viestin maailmanmestari.

Ehkä suurinta juhlaa vietettiin Sotkamon pesäpallostadionilla, kun n. 7000 katsojaa juhli Morten Boströmin, suomalaisille ainutlaatuista ja ainutkertaista, sprintin maailmanmestaruutta. Morten osasi myös ottaa ilon irti voitostaan. Olihan se hienoa ja mieleenpainuvaa, kun juuri aikaisemmin Venla Niemikin oli suunnistanut MM-pronssia samalla matkalla.

Todettakoon lopuksi, että olin seuraamassa myös Kuopion järjestämiä hiihtosuunnistuksen MM-kisoja vuonna 1988 vuoden 1975 1.hisu-MM-kisojen, Hyvinkää, tapaan.